Nalleperheen Juhannus

 

Kävimme mieheni kanssa katsomassa Mathildedalin juhannusviettoa . . .

. . . ja kävelimme pienen kierroksen siellä, ettei selkä kipeydy. Paljon oli väkeä sataman ravintoloissa ja kävelyreiteillä.

Tottakai täytyi myös halkojen kuivausuunista ottaa kuva. Lähdimme pienen kävelykierroksen jälkeen takaisin kotiin.

Oli ihana reissu 💗

Suomalainen Juhannus

Juhannusta vietettiin ennen muinoin Suomessa Ukon juhlana pitkälti 1800-luvulle saakka, varmistaakseen ensi vuoden sadon ja hedelmällisyyden.

Juhannus on Suomessa virallinen liputuspäivä, Suomen lipun päivä. Muista liputuspäivistä poiketen, liputus alkaa juhannusaattona klo 18 ja jatkuu yön yli yhtäjaksoisesti juhannuspäivän iltaan klo 21 saakka. Juhannus on myös kirkollinen juhlapäivä.

Juhannusta vietettiin alun perin vuoden pisimpänä päivänä, mutta katolinen kirkko siirsi juhlapäivän 400-luvun alkupuolella kesäkuun 24.päivään. Sen ajankohta perustuu käsitykseen, että Johannes syntyi kuusi kuukautta ennen Jeesusta. Juhlan raamatullinen lähtökohta on Luuk. 1:26, 36. 

Pelastushistoriallisesti juhannus viittaa seuraavaan jouluun ja nimesi Kastajan syntymäpäiväksi. Juhlan nimeksi vakiintui ajan myötä juhannus, joka on Johannes -nimen vanha muoto. Samalla kirkko halusi antaa uuden, kristillisen merkityksen Euroopassa yleisesti vietetylle keskikesän juhlalle. Ruotsin kirkossa juhannuspäivän viettoaiheena on "Luomakunta" ja Johannes Kastajan muistoa vietetään juhannuspäivää seuraavana sunnuntaina.

Kokkojen polttaminen liittyy keskieurooppalaiseen tapaan polttaa tulia kevään juhlan yhteydessä. Suomessa juhannuskokkoja poltettiin maan itäisissä ja pohjoisissa osissa, mistä tapa levisi 1900-luvun aikana koko maahan. Suomen länsiosissa poltettiin ennen juhannusta helavalkeita ja pääsiäiskokkoja. Jälkimmäinen perinne elää edelleen Pohjanmaalla. Myös syksyllä mikkelin tai kekrin aikaan poltettiin kokkoja. Kokkojen on joskus selitetty liittyvän auringonpalvontaan, useimmiten niiden on katsottu liittyvän satoisuuden sekä karjan ja ihmisten menestyksen tuottamiseen sekä pahan torjuntaan.

Juhannuksena on tehty runsaasti erilaisia juhannustaikoja. Tunnetuimpia ovat erilaiset lemmentaiat. Taioilla pyrittiin takaamaan naimaonni, näkemään tuleva puoliso tai saamaan haluttu henkilö puolisoksi. Juhannustaioista monet tehtiin alasti. Naimaikäiset tytöt koettivat saada selville tulevan sulhasensa esim. kiertämällä kolmesti saunan ympäri ja kurkistamalla lakeisesta sisään tai katsomaan keskiyöllä alastomana lähteeseen. Juhannussaunassa valmistauduttiin houkuttelevammaksi kosinnan kohteeksi lukemassa loitsuja ja kylpemällä kukista tehdyllä Vastalla.

Juhannuspäivänä oli suotuisa enteiden katsomiselle. Silloin katsottiin säitä, satovuotta ja karjaonnea. Kaikenlaiset oudot tapahtumat olivat luonteenomaisia juhannusyölle. Aaveiden ajateltiin vaeltavan ja aarnivalkeiden palavan.

Ahvenanmaalla ja suomenruotsalaisella rannikkoalueella on pystytetty juhannussalkoja (midsommarstång eli majstång), joka koristellaan lehdin ja kukin. Salkojen on ajateltu kuuluneen skandinaaviseen pakanalliseen hedelmällisyysriittiin. On myös esitetty, että keskiajan Hansa-kauppiaat toivat salkoperinteen Pohjoismaihin, jolloin tapa olisi sukua Manner-Euroopassa vappuna pystytettäville saloille.

Suomalaisiin juhannusperinteisiin kuului aiemmin suursiivous (Nalleperheessä tehdään suursiivous pari päivää ennen Juhannusta ja näin perinne jatkuu). Juhannuskoristeet ovat olleet pääasiassa kukkia ja lehviä. Pihoille on tehty lehtimajoja ja huoneisiin ripoteltu haavan- ja pihlajanlehtiä. Portaiden, ovien ja ikkunoiden pieliin pystytettiin juhannuskoivuja. Koivunoksista sidottiin tuoreita vihtoja tai vastoja, riippuen siitä, miten on tottunut sanomaan. Vielä tänä päivänä on tapana koristella ovensuut koivuilla . . .

Pohjanmaalla on ollut käytössä juhannuskuusi, joka eroaa joulukuusesta siinä suhteessa, että kuusi karsittiin latvatupsuun asti. Kuusi sai seistä pihalla ainakin kekriin saakka syksyyn.

Juhannussaunassa käytiin jo päivällä, jotta illalla oltaisiin puhtaina valmiina vastaanottamaan yötöntä yötä. Sauna koristeltiin juhannuskoivuin tai tuorein lehvin.

Juhannushäät on ollut Suomessa aiemmin vilkasta, mutta nykyisin ne ovat harvinaisempia. Talonpoikaiskulttuurissa häitä vietettiin tavallisesti satovuoden lopussa eli syksyllä. 1800-luvun alussa ajankohtana yleistyi kesäkuu, koska maataloustöissä oli tuolloin väliaika. Varsinaisesti kesähäät yleistyivät 1900-luvulla.

Kesäauringonjuhlia vietettiin Aavasaksalla. Joka vuosi juhannuksena saapui suuri joukko matkailijoita juhliin.

Perinteisiä juhannusjuhlia järjestetään Helsingin Seurasaaressa.

Suomen lipun juhlapäivän ajankohtaa pohdittiin vuonna 1926. Kirjailija Maila Talvion ehdotus juhannuspäivästä voitti. Viralliseksi liputuspäiväksi juhannus tuli 1934.